Tarinoita Raahesta – Raahe-seura ry

Raahe-seuran alkuvuosikymmenten suurponnistus oli uuden veistoksen hankkiminen kaupunkilaisten iloksi. Antonio da Cudan veistos paljastettiin vuonna 1996 Rautatalon edessä. Rautatalon purkamisen myötä veistokselle ollaan päättämässä uusi sijoituspaikka kotikaupungistamme. Lue Raahe-seuran puheenjohtajan Timo Aaltosen Raahen joulu 2015 -lehdessä julkaistu artikkeli Täysikuu aikaa 20 vuotta teoksen hankinnan vaiheista.

Raahelaisen kultakorun tarina kertoo, kuinka Turun jalkaväkirykmentin everstiluutnantti ja ritari, vapaaherra Herman Fleming haavoittui Pyhäjoella käydyssä verisessä taistelussa 16. huhtikuuta 1808. Suomalaiset peräytyivät Raaheen, missä Fleming päätyi hoidettavaksi kauppias ja raatimies Mikael Montinin taloon Isontorin laidalle ja kuoli siellä neljä päivää myöhemmin saamastaan hoidosta huolimatta. Koska Flemingin puoliso oli asettunut lapsineen sodan ajaksi Tukholmaan, huolehtivat Montinit vainajan haudan lepoon Raahen kirkkomaahan. Kultainen sydän on Flemingin perheen kiitos ja muisto Montinin suvulle. Koru on nykyisinkin yksityisomistuksessa. Lue korun kiehtovat taustat museoamanuenssi Miska Eilolan Raahen joulu 2020 -lehteen kirjoittamasta artikkelista.

Raahe-seura jäljitti alkuperäisen korun omistajan ja koru oli näytillä yhden kesän ajan Kruununmakasiinimuseolla. Kultaseppä-muotoilija Päivi Harjuhaahto suunnitteli tarinan pohjalta uuden hopeisen riipuksen Raahe-seuran toiveesta. ”Raahen sydän” on ihana lahja tärkeälle ihmiselle. Koru on osoittautunut suosituksi ja sen tarina kiehtoo edelleen. Koru on myynnissä Kruununmakasiinimuseossa.

Tiesitkö, että Raahen ensimmäisten ylioppilaiden penkkariajelulla herkuksi tarkoitetut jäätelöt meinasivat levitä kadulle ja yhden abiturientin leuka meni sijoiltaan? Lue Pauli Ylitalon Raahen joulu 2019 -lehteen kirjoittama hieno artikkeli Raahen keskikoulun ensimmäisistä ylioppilaista. Pojat vasemmalta: Kaarlo Marjomaa, Yrjö Hautala, Kaarlo Hautala ja Erik Lagerlöf, tytöt vasemmalta Aino Lahdenperä, Elsa Saukko, Hanna Riihimäki, Impi Pääskylä, Hilja Kupiainen ja Aino Paavonperä. Valokuva on Raahen yhteislyseon ja lukion senioreiden kokoelmista. Tutustu koulun historiaa vaalivaan seniorityöhön tältä sivulta.

Voi kun sais Raahen karamelleja! kirjoittaa Aulis Forss Raahen joulu 1990-lehdessä kertoen kiinnostavasti morselleista, kompiaisista, lääke- ja hautajaiskaramelleista ja karamellien valmistustaidosta.

Lähtäänkö kahtoon ketä tullee elokuvista? kyselee Raahe-seuran pitkäaikainen puheenjohtajamme Pirkko Utriainen vuoden 2003 Raahen joulu -lehdessä. No sillon ku ei kerran itte päässy kuvviin, tälläyvyttiin puoli kymmeneksi Kauppakavulle passeeraamaan ja vahtaan näyteikkunoita. Ku sitte ensimmäiset ihimiset purkautu solasta ulos, käveltiin ölövinä niitä vastaan.

Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri ja erikoinen asia eikä sitä joka tytön kohdalle sattunut, kirjoittaa Kirsti Vähäkangas koulumuistojaan Raahen joulu 1996 -lehdessä. Lue Kansakoulusta oppikouluun.

Rantasaunasa oli tunnelmaa, muistelee Asta Virtanen Raahen joulu -lehdessä vuonna 1995. Sitä vähä mietti, kehtaako ottaa vihtaa mukkaansa. Usseimmiten se tuli kuitenki völijyyn otettua, pantua siihen markkinoilta ostettuun nahkapalakassiin hantuukin ja pesseytymisvehkeitten seuraksi. Ei ollu muovisieniä sillo. Oli oikia luonnonsieni tai jouhiporsta. Muun ropan pessuun oli vähän hienompaa saippuaa, muttta tukka pestiin mäntysoopalla, se anto hiuksiin hyvän kiillon.

Mutta miten sujuikaan pääsytutkintopäivä. Aamulla koulun portaiden etu täyttyi pienistä opinhaluisista – niin, jokunen oli kai halukas joku toinen taas pakotettu. Itse kyllä olin innoisssani. Portaille saapui rehtori ja muutamia opettajia, muistelee Asta Virtanen Raahen joulu 2013 -lehdessään. Lue Minun kouluni – muistoja 1940. Yllä olevassa kuvassa Asta Virtanen poseeraa eturivissä ikäluokkansa kanssa Wanhojen päivänään nykyisen Keskuskoulun salissa kuvattuna.

Kuinka opin uimaan Fantinväylällä 1922, muistelee lapsuutensa kesämuistoja Raahen kaupunginjohtajana 1961-1979 toiminut Yrjö Reinilä Raahen joulu 1994 -lehdessä.

Ne olivat hyviä vuosia poikien elämässä, Raahen Oppikoulun opettajakunta koostui suurista Persoonista, joiden opit tulevat vieläkin mieleen, muistelee Olavi Piha kouluaikojaan Raahen Joulu 2011 -lehdessä: 40 vuotta ylioppilaaksi tulosta.

Raahessa on voinut saada oppikouluopetusta vuodesta 1884 lähtien, jolloin tänne perustettiin alkeiskoulu. Raahen joulu 2024 -lehdessä Pauli Ylitalo muistelee omia opettajiaan Raahen yhteislyseosta vuosilta 1967-1970. Raahelainen oppikoulu 140 vuotta.